28.02.2011

RV 20+0

Hei rakas kuutti!

Tiedän, että tämän päiväkirjan kirjoittaminen olisi pitänyt aloittaa jo silloin kun ne maagiset kaksi viivaa ilmestyi raskaustestiin. En vain pystynyt, en pystynyt sisäistämään sitä, että Luoja on sinut meille suonut. Nyt kuitenkin haluan kirjoittaa jotain ylös, jotta sinäkin saat lukea sitten kun ymmärrät.

Jouduimme isin kanssa jännittämään sinua melkoisesti, koska kaksi viikkoa raskaustesteissä näkyi vain haalea viiva. Kuitenkin olimme pakahtua onnesta kun viimein sen vahvan viivan sinne saimme. Neuvolan varasin heti seuraavana maanantaina ja sitä jouduimmekin odottamaan muistaakseni viisi viikkoa. Ensimmäinen neuvola oli jännittävä mutta ihana kokemus. Saimme paljon luettavaa mukaan ja heti neuvolasta kotiuduttuamme aloimme hamstrata tietoa itseemme. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin elokuvissa. Ennen ultraa jouduimme kiireellä TAYS:siin keskenmeno epäilyn takia. Pelkäsin suuresti että joudun luopumaan sinusta, omasta lapsestani. En halunnut, jaksoin kuin jaksoinkin ajatella positiivisesti siihen asti kun pääsimme ultralla TAYS:sissa tarkistamaan oletko vielä menossa mukana. Ja sinähän olit<3 Siitä hetkestä asti olen tiennyt kuinka sitkeä sinä olet. Olet kuin minä, tulet selviämään kaikesta mitä elämäsi tuo tullessaan. No seuraavaksi oli sitten sikiöseulonnan ja ensimmäisen virallisen ultran vuoro. Jännitin sitä päivää todella paljon. En voi sanoin kuvailla kuinka hermostunut olin kun kätilö huusi nimeni. Isäsi ei halunnut tulla ensimmäiseen ultraan mukaan, mutta ihan ymmärrettävistä syistä. Oli ihana katsoa sinua ruudulta ja kuulla ne odotetut sanat: Kyllä täällä kaikki kunnossa näyttää olevan! Olin niin onnellinen. Saimme 3 kuvaa sinusta kotiin vietäväksi ja nyt olemmekin melkein joka päivä katselleet sinua. Neuvolassa olemme nyt käyneet kolme kertaa jos oikein muistan ja kaikki on ollut hyvin. Arvot ovat kohdallaan ja sydänäänet ovat löytyneet vaikka olet siitä haasteellista tehnytkin. Tunnut löytävän aina jonkun piilopaikan josta sinua ei saada kuulumaan. Kuitenkin minusta tuntuu, että olet joka kerta ymmärtänyt huoleni ja tullut piilopaikastasi esiin sen verran että olen saanut tietää sinulla kaiken hyvin olevan <3

Haluaisin kovasti, että pääsisit jo tutustumaan isääsi. Isäsi on maailman ihanin mies. Hellä ja rakastava, viisas ja ymmärtäväinen. Paras isä mitä sinulle voin ikinä toivoa. Luulempa, että isäsi ei tällä hetkellä koe olevansa loisto isä koska sanon aika useasti hänelle asioita joita en tarkoita. Rakastan isääsi suuresti<3 ja tiedän ettet parempaa voisi saada. Hän ei hätäänny turhista vaan osaa tiukassakin paikassa olla rauhallinen ja pystyy aina tukemaan ja auttamaan minua. Tiedän jo kuinka isäsi tulee sinua yöllä aamuntunneille asti nukuttamaan kun minä tarvitsen muutaman arvokkaan tunnin unta. Hän tulee aina pitämään puoliamme oli asia mikä tahansa. Hän on laastarin kanssa valmiina kun olet kaatunut, hän saa sinut hymyilemään huononakin päivänä ja tulee opettamaan sinulle kaikki metkut ;)

Kirjoittelen taas!

Rakkaudella

Äiti

 

**************